perjantai 30. marraskuuta 2012

Kipu vei töistä voiton

Ensimmäistä kertaa jouduin jäämään töistä pois tämän vaivan takia. Luulin jo, että alkaisin parantua, kun käden liikkuminen on aavistuksen verran parantunut hieronnan ja akupunktion jälkeen. Liekö sitten kyseessä takapakki vai ihan normaalia taudinkuvaa tässä vaiheessa.

Tässä taudissa on kolme vaihetta ja ajattelin, että pahin kipuvaihe olisi jo takana. Ajattelin, että olisin tuossa jäykkyysvaiheessa, kun takana on jo puoli vuotta tämän kaverin kanssa.
  1. Kipuvaiheessa hallitsee olkanivelen kipu ja vähittäinen liikkeen rajoittuminen. Tämä vaihe voi kestää 2–9 kuukautta. 
  2. Jäykkyysvaiheessa, joka kestää 4–11 kuukautta, kipu heikkenee tai häviää ja tilaa hallitsee liikerajoitus.
  3. Paranemisvaiheessa oireet häviävän vähitellen ja paraneminen voi olla täydellinen. Koko prosessi kestää yleensä 1–2 vuotta.
Tällä viikolla kipu on ollut pahenemaan päin. Sain viikolla toisen kerran akupunktiota, joka paransi mieltäni enemmän kuin ruumistani. Useamman pitkän kokouspäivän jälkeen oli pakko jäädä tänään kotiin. Eilen illalla ei kipu hellittänyt, vaikka pidin jääpussia ja otin ne pari Panacodia. Uni ei tullut pitkään aikaan, kun en kivulta unta saanut. Heräsin aamulla kipuun ja päätin jäädä kotiin. Otin lisää lääkettä ja menin takaisin nukkumaan. Lumimyrskyn paukutellessa talon kattoa sain vielä hyvät unet ja heräsin vasta kolmen tunnin kulutta kipuun. Olen tosi väsynyt.

Muutama sähköposti töihin, mutta muuten päivä on mennyt levätessä ja haahuillessa. Päivän kohokohta on ollut pikkulintujen, sini- ja talitiaisten, viherpeippojen, varpusten ja mustarastaiden seuraaminen. Niille maistuvat erityisesti Lidlin talipallot, mutta myös pähkinät ja auringonkukan siemenet. Talitiaiset levittelevät siipiään ja uhittelevat muille, vaikka sapuskaa on tarjolla yllin kyllin. Mustarastaat poloiset joutuvat nokkimaan maasta, mitä muilta tippuu, kun eivät hallitse ruokintalaitteita.

Lunta on pyryttänyt reilusti, mutta minusta ei ole nyt lumia luomaan. En uskalla ottaa riskiä. Jos vaikka kivut pahenevat. Liikkuminen tekisi kyllä hyvää. Selvästi tuo päiväkausia paikallaan istuminen ja vain aikataulutettujen taukojen pitäminen oli pahasta, vaikka ei mitenkään erityisen raskaalta tuntunut. Olka ja sen myötä puoli selkää väsyi päivän kuluessa ja troppia piti ottaa. Yritin roikottaa kättä ja pyöritellä olkia, että jaksoin istua, mutta ei se herkkua ollut. Tuskin kenellekään, vaikka ei mitään vaivoja olisikaan.

Kuulostelen oloa huomenna, jos menisi vähän lumia lykkimään. Pakkaslumi on helppoa ja kevyttä, vaikka sitä olisi paljon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti