keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Vihlaisuja olkavarressa

Ei hellitä tauti otettaan. Kolmatta viikkoa kuuntelen lisääntyneitä vihlaisuja olkapäässä ja olkavarressa. Sellaisia täsmäiskuja, ei jatkuvaa jomotusta. Onkohan taas joku uusi vaihe alkamassa? Toivottavasti liittyy vain paranemiseen, eikä kyse ole käänteestä pahempaan. Tänään joogassa ainakin huomasin, että ylöspäin pystyn venyttämään kättä seistessä paremmin kuin aikaisemmin. Selinmakuulla käsi ei tosin veny lähellekään lattiaa, kun nostan sen pään yläpuolelle, joten lepuutan sitä otsaa vasten.

Olo on melkoisen uupunut. Sain varattua ajan sille endrokrinologille parin viikon päähän. Ehkä tämä uupumus ja saamattomuus liittyy pitkään kestäneeseen olkapäävaivaan eikä kilpirauhaseen, mutta haluan tsekata asian. Palelua en ymmärrä. Tukkakin lähtee päästä - siitä kampaaja joka kerran minulle on jo vuosia huomauttanut. Onneksi kuitenkin tulee uutta tilalle. Hapsottaa, mutta minkä sille mahdan.

Olen vähentänyt MSM-jauheen määrää yhteen reiluun teelusikkaan aamulla. Kun lopetin panacodit, jotka aiheuttaa ummetusta, vatsa alkoi toimia liian tehokkaasti. Vielä ei ole löytynyt tasapainoa. Panacodien lopettaminen ei aiheuttanut vieroitusoireita. Otinkin niitä vain yötä vasten, joten ehkä kodeiinista ei kehittynyt riippuvuutta. Nyt olen alkanut pohtia, josko pitäisi taas alkaa ottaa yksi yötä vasten, kun vihlaisut ovat alkaneet vaivata. Jotenkin ne kuitenkin unohdan, kun menen nukkumaan, enkä ole kipuihin herännyt. Paras jättää tropit ottamatta, kun ilman pärjää. Toivottavasti maksa on alkanut elpyä. Tässä joskus keväällä pitäisi maksa-arvot katsoa uudelleen, kunhan lääkkeitten lopettamisesta on kulunut riittävän kauan aikaa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti