lauantai 16. maaliskuuta 2013

Hierontaa äärirajoille

Taitava nivelmanipuloija tämä hierojani. Auttanut suunnattomasti käteni paranemisen kanssa. "Tämä tuntuu jo lähes normaalilta tämä käsivartesi", sanoi kun pyöritteli hauistani. "Kalvoissa tuntuu jonkin verran arpikudosta, joka varmaan toisinaan vihoittelee, mutta muuten oikein hyvältä vaikuttaa." Viime joogan jälkeen oli tuntunut kuin joku rengas olisi puristanut käsivarren ympärillä. Olin kovasti yrittänyt venytellä kättäni ja tunsinkin edistyneeni ison harppauksen. Illalla kotona tuli sitten tuo puristava kivun tunne. Hieroja sanoi sen johtuvan hermoista. Kivut olivat aamulla ohi.

"Anteeksi, olen tänään aika kovaotteinen", sanoi, kun yritti nyhtää käsivarttani irti olkanivelestä. "Huomaan.. Menet aina sinne äärirajalle, jonne tänään pääsee. Joka kerta luulen, ettei kättäni tai olkaani voi enempiä irrotella, mutta aina menet vähän pidemmälle." "Niinpä. Nyt pitäisi vaan saada voimaa tähän käteen. Ei väliä mitä teet, kunhan teet." Hieronnan jälkeen ojentelin ja venytin kättäni ylöspäin ja huomasin taas edistystä. "Paljoa ei enää puutu, että saan tämän suoraksi." Venytys tekee vähän kipeää ja pidempi venytys saa käsivarren tärisemään, mutta ei haittaa, koska ei kestä loputtomiin.

Reilun kuukauden päästä tulee vuosi siitä, kun tunsin ensimmäiset oireet käsivarressa. Silloin en tietenkään voinut aavistaa, mikä minua odottaisi syksyn alkaessa. Koettelemusten vuosi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti